Menestyjien kerrokset


Autoni jää sakkopaikalle,‭ ‬mutta sillä ei ole väliä.‭ ‬Jos minulla on varaa ajaa Porsche Panamera‭ ‬4‭ ‬Sport Turismolla,‭ ‬jonka pinnassa kiiltelee kallein saatavilla oleva erikoisväri,‭ ‬niin yhdet parkkisakot ovat pikkujuttu.‭ ‬Monitoimitalon konserttisalin sinänsä suurelle parkkipaikalle ei ole jätetty Porschen mentävää paikkaa.‭ ‬Tuulen viskomat risukasat on luultavasti jonkun urheiluseuran talkoolaisten toimesta kasattu niin huolimattomasti,‭ ‬että ne peittävät useamman vinoparkkiruudun.‭ ‬Kukaan ei ole ollut niin viitseliäs,‭ ‬että olisi siirtänyt kuljetusta odottavat kasat yöpakkasten kiduttamalle nurmikolle.‭ ‬Tunnen lisäksi pientä pelkoa siitä,‭ ‬että autoni saa kolhuja kateellisten toimesta,‭ ‬jos ajan sen ahtaaseen parkkiruutuun.‭ ‬Jo senkin takia valitsen mieluummin pysäköinniltä kielletyn paikan ja maksan siitä ilosta naurettavan pienet sakot.

En aja saksalaisella urheiluautolla siksi,‭ ‬että se olisi jotenkin välttämätöntä.‭ ‬Auton ajettavuus toki hivelee hipiääni,‭ ‬mutta tärkeämpää minulle on merkin imagolleni tarjoama kohotus‭; ‬haluan näyttää kaikille,‭ ‬että olen menestynyt elämässäni.‭ ‬Samasta syystä ranteessani komeilee Rolex Cellini Dual Time ja silmieni häikäisyä ehkäisee Alexander McQueenin laatuaurinkolasit.‭ ‬Edustajani minulle tarjoama yli‭ ‬300‭ ‬euron hintainen Paul Smithin käärmeennahkalompakko sen sijaan vaikutti liian vaatimattomalta ja jätin kaupat tekemättä.‭ ‬En häpeillyt ratkaisuani ollenkaan,‭ ‬sillä haluan vain parasta.‭ 

Minulle tuntemattomien ihmisten ei tarvitse tietää,‭ ‬että pohjimmiltani olen oikeastaan vain onneton kaupparatsu‭; ‬myyntitykki,‭ ‬joka on haalinut omaisuutensa tekemällä elämässään oikeita valintoja oikeilla hetkillä.‭ ‬Puolituttujen epäilyt lottovoitosta pääasiassa huvittavat minua.‭ ‬Enkä minä ole saanut mitään helpolla.‭ ‬Työpaineiden kuristus on ollut liian usein järkyttävän kova.‭ ‬Viime vuonna olin pakotettu taipumaan niiden otteessa ja jäämään kahden kuukauden‭ ‬pituiselle‭ ‬sairauslomalle työuupumuksen takia.‭ ‬Se pysäytti ja sai ajattelemaan ajankäyttöäni tarkemmin.‭ ‬Sairaudesta toivuttuani olenkin alkanut nauttimaan entistä enemmän siitä,‭ ‬mitä olen saavuttanut.‭ ‬Vielä ennen sairauslomaani en ikinä olisi tuhlannut lähes‭ ‬700‭ ‬euroa kultaisiin kalvosinnappeihin.‭ ‬Nyt sellaisten hankkiminen ei tuntunut yhtään liioittelulta.‭ ‬1050‭ ‬euron arvoisen solmioneulan‭ ‬sentään‭ ‬hylkäsin,‭ ‬vaikka senkin hankkiminen kovasti houkutteli.‭ 

– Morjens‭! ‬Ensi kuussa sitten.‭ ‬Huolehdihan keuhkot teräskuntoon ennen sitä,‭ ‬kyynärsauvoihin tukeutuvan‭ ‬mielitiettynsä kanssa konserttiin saapuva yli kaksimetrinen mies tervehtii minua.‭ 

– Moro‭! ‬Keuhkot on kunnossa,‭ ‬vastaan pitkäaikaiselle ystävälleni Jannelle.‭ ‬Nuorempana triathlonissa kilpaillut mies viittaa‭ ‬ultrajuoksutapahtumaan,‭ ‬jonne‭ ‬aiomme osallistua 12‭ ‬hengen joukolla‭ ‬haastaaksemme itseämme ja toisiamme.‭ ‬Syvimmän kaamosajan alakuloa voi paeta‭ ‬myös viemällä kestävyyden testaamisen äärirajoille.‭ – ‬Tekään ette‭ ‬sitten liian aikaisin‭ ‬näköjään tänne‭ ‬ehtineet.‭ ‬Soitto alkaa näillä hetkillä,‭ ‬jatkan ja kiirehdin pariskunnan perässä kohti saliin vievää hämärää käytävää.

Astun sisään konserttisaliin juuri ennen kuin‭ ‬parrakas mutta täysin kalju‭ ‬kapellimestari‭ ‬tulee lavalle aplodien saattelemana.‭ ‬En saa miehen nimeä päähäni,‭ ‬vaikka kuinka pinnistelen.‭ ‬Muistan ainoastaan,‭ ‬että nimi on ruotsalaisperäinen‭ ‬-‭ ‬Johan Andersson tai jotain sinne päin.‭ ‬Vaikka kyseessä onkin nuorten kykyjen konsertti,‭ ‬häpeän järjestäjien puolesta,‭ ‬etteivät katsomon paikkaliput ole käytössä.‭ ‬Krapinpunaisella kankaalla päälllystetyt istuimet ovat muutamaa hajapaikkaa lukuunottamatta‭ ‬jo‭ ‬muiden‭ ‬katsojien valtaamia.‭ ‬Haluaisin istua salin keskivaiheilla,‭ ‬mutta vapaita paikkoja löytyy vain katsomon takaosasta.‭ ‬Istun lähimpänä portaita sijaitsevalle istuimelle,‭ ‬jonka kangaspäällyste on pahoin repeytynyt.‭ ‬Mietin,‭ ‬että kyseessä täytyy olla tuore vaurio,‭ ‬sillä konserttisalin kunnosta pidetään muutoin hyvää huolta.‭ ‬Vahingot korjataan yleensä pian.‭ 

Vieressäni istuvan keski-ikäisen rouvashenkilön pistäväntuoksuinen parfyymi ei ehdi kauaa häiritä minua,‭ ‬kun uppoudun sinfoniaorkesterin esitykseen.‭ ‬Salin akustiikka on jopa parantunut edellisestä kerrasta,‭ ‬jolloin seurasin täällä kutsuvieraana filharmonisen orkesterin kauden avauskonserttia.‭ ‬Lapsia on katsomossa tällä kertaa paljon eikä heidän keskittymisensä musiikkiin riitä kymmentä minuuttia pidempään.‭ ‬Lasten puheensorina tuottaa saliin ikävän taustahälinän ja aiheuttaa sen,‭ ‬etteivät musiikin kaikki vivahteet pääse oikeuksiinsa.‭ ‬Hyvä asiahan se silti on,‭ ‬että lapsikatsojat ovat löytäneet tiensä tapahtumaan.‭ ‬Niinpä yritän olla häiriintymättä heistä.‭ ‬Parfyymi tunkeutuu sittenkin nenääni,‭ ‬vaikka pystyin ensin jättämään hajun ilman huomiota.‭ ‬Sain kerran tässä samassa paikassa nuhtelut eräältä ulkomaalaiselta naiselta,‭ ‬kun olin laittanut konserttiin lähtiessäni hieman liikaa Jean Paul Gaultierin uutta miesten tuoksua.‭ ‬Se oli mielestäni hyvin mietoa verrattuna tällä hetkellä ilmassa leijailevan parfyymin määrään.‭ 

Oma kosketukseni musiikkiin ei ole yhtä intohimoista kuin‭ ‬ahkerimmilla taidemusiikin kuluttajilla.‭ ‬Savonlinnan oopperajuhlille kyllä osallistun vuosittain.‭ ‬Viime kerralla jouduimme vaimoni kanssa‭ ‬ikäväksemme tyytymään vain kahden yön mittaiseen kulttuurimatkaan Olavinlinnan upeissa puitteissa.‭ ‬Suosimamme‭ ‬hotellin suurin sviitti‭ ‬oli varattu muuhun käyttöön.‭ ‬Emme halunneet kuluttaa arvokkaita kesälomapäiviämme‭ ‬enempää majoittumalla keskivertojen oopperavieraiden tavoin.‭ ‬Hyvästelimme Etelä-Savon suunnittelemaamme aiemmin‭ ‬ja suuntasimme jatkamaan lomailua Pariisiin.‭ ‬Sitä seurannut pitkä viikonloppu The State Hermitage Museum Official Hotelissa Pietarin tunnelmallisessa kesässä tarjosi meille mieleenpainuvia elämyksiä.‭ ‬Edes Allegroon iskeneen sähkövian takia kahdeksan tunnin mittaiseksi venynyt paluumatka ei pystynyt pilaamaan lomaamme.

Konsertti on edennyt kuin huomaamatta puoliväliin asti ja edessä on tauko.‭ ‬Ihmiset rynnivät kohti vessoja ja tupakkapaikkaa välittämättä lainkaan siitä,‭ ‬että yleinen kaaos tekee tilanteesta vähemmän arvokkaan.‭ ‬Parhaansa tekeviä soittajia pitäisi mielestäni kunnioittaa enemmän.‭ ‬Salin tyhjennyttyä lähes kokonaan,‭ ‬en ehdi nousta ylös istuimeltani,‭ ‬kun kuulen tutun äänen takaani.‭ 

– Poikasi soittaa hyvin,‭ ‬muttei ole vielä‭ ‬läheskään‭ ‬valmis.‭ ‬Viulunsoittajien välillä on liian isot tasoerot.‭ ‬Aleksi ei pääse loistamaan,‭ ‬kun joutuu paikkailemaan muiden virheitä.‭ ‬Hän erottuu kuitenkin edukseen.‭ 

Tyylikkääseen‭ ‬violetinsävyiseen‭ ‬jakkupukuun‭ ‬ja uskoakseni Escadan huiviin sonnustautunut Heini ohittaa minut.‭ ‬Hän istuu viereiselle paikalle,‭ ‬josta itsensä parfyymiin hukuttanut rouva on juuri poistunut kahvion puolelle.‭ ‬Vieruskaverini viehättävyys kohoaa hetkessä vähintään tuhanteen potenssiin.‭ ‬Turkin lomamatkalta hankittu rusketus on säilynyt naisen kasvoilla niin hyvin,‭ ‬että sen pienoista häviämistä hädin tuskin huomaa.‭ ‬Tietämätön voisi luulla,‭ ‬että hän on saapunut konserttiin suoraan etelän lämmöstä.‭ ‬Heini toimii poikani Aleksin yksityisenä viulunsoitonopettajana.‭ ‬Poika on käynyt hänen opissaan viimeisen kahden vuoden ajan aina,‭ ‬kun se on ollut tarpeen.

Yhteisharjoitukset sinfoniaorkesterin kanssa vievät runsaasti aikaa ja toki kehittävätkin,‭ ‬mutta Heinin kaltaisen‭ ‬taitavan opettajan käsittelyssä Aleksin soittotaito kohenee jatkuvasti.‭ ‬Heiniltä löytyvät keinot pienimpienkin epäpuhtauksien korjaamiseen.‭ ‬Yksityisopettajan hankkiminen oli alun perin vaimoni eli Aleksin äidin idea.‭ ‬Hän tunsi Heinin yhteisten tuttavien kautta ja tiesi tämän päteväksi opettajaksi.‭ ‬Aleksin harmitus oli tänään suuri,‭ ‬kun hänen äitinsä ei päässyt työesteen vuoksi seuraamaan konserttia ja toteamaan omin silmin poikansa kehittymistä.‭ 

– Kiitos sinun,‭ ‬Aleksi on kehittynyt,‭ ‬mutta hänen pitäisi pystyä keskittymään tekemiseensä paremmin.‭ ‬Nuori herra vaikutti välillä ihan poissaolevalta.‭ ‬Mikä lie painaa mieltä,‭ ‬vastaan Heinille.

‭– ‬Se on normaalia tuossa iässä,‭ ‬ettei‭ ‬suoriudu koko aikaa sataprosenttisesti.‭ ‬Kapellimestari voisi muutenkin miettiä soittajien istumajärjestystä tarkemmin,‭ ‬Heini sanoo.‭ ‬Katson häntä kysyvästi,‭ ‬ymmärtämättä,‭ ‬mitä hän tarkoittaa.‭ – ‬Vai etkö huomannut‭? ‬Etuoikealla huilua soittava vaaleahiuksinen tyttö kerää liikaa poikasi huomiota.‭ ‬Täysin puhdas viulunsoitto vaatii täydellistä omistautumista.‭ ‬Tyttö on häiriötekijä,‭ tosin‬ ymmärrettävä sellainen.

Naurahdan kevyesti.‭ ‬Heinillä on tapana katsoa keskustelukumppaniaan aina suoraan silmiin.‭ ‬Niin hän tekee nytkin,‭ ‬vaikkei istukaan suoraan edessäni.‭ ‬Joku toinen mies voisi kokea tuijotuksen jopa pelottavana,‭ ‬mutta minua katse ennemminkin kiehtoo.‭ ‬Se tuo mieleeni muistoja.‭ ‬Kaikenlaisesta taiteesta pitävä nainen arvostaa laatua kuten minäkin ja ehdottaa,‭ ‬että käyttäisimme tauon lyhyeen kävelytuokioon konserttisalin toisen kerroksen museossa.‭ ‬Kahviossa on tarjolla vain teetä ja‭ ‬termoskahvia höystettynä pitopalvelun toimittamilla‭ ‬suklaakekseillä ja‭ ‬vadelmaleivoksilla.‭ ‬Sellainen tarjoilu‭ ‬ei innosta meistä kumpaakaan.‭ ‬Anniskeluravintola on tänään suljettu,‭ ‬joten tilaisuus nauttia lasilliset‭ ‬Taittinger Réserve‭ ‬-shampanjaa menee‭ ‬ikävä kyllä‭ ‬sivu suun.‭ 

Heinille Aleksin opettaminen on yksi monista sivutoimista.‭ ‬Varsinaista päätyötä naisella ei edes ole ellei sellaiseksi lasketa työskentelyä‭ ‬risteilyaluksella,‭ ‬mikä pitää hänet kyllä‭ ‬välillä kiireisenä.‭ ‬Lisäksi Heini tekee ainakin satunnaisia työvuoroja juhlapukuvuokraamossa sekä‭ ‬toimii promootiotyöntekijänä Marimekon piikkiin.‭ ‬Hän on kertonut,‭ ‬että haluaa olla monessa mukana,‭ ‬koska sellainen pitää elämän mielenkiintoisena.‭ ‬Saman työn tekeminen päivästä toiseen tuhoaa hänen mielestään kenet tahansa pidemmän päälle.‭ ‬Musiikkipedagogiksi opiskellessaan hän ei koskaan ajatellut,‭ ‬että tekisi opettajan töitä kokopäiväisesti.‭ ‬Tiedän Heinin opettavan Aleksin lisäksi ainakin yhtä lahjakasta‭ ‬viulistityttöä,‭ ‬jonka kanssa he harjoittelevat aina‭ ‬tytön kotikaupungissa‭ ‬Tallinnassa.‭ 

Hetkeä myöhemmin astelemme museon koboltinsinisten valojen kajossa ja ihastelemme lasivitriineihin upotettuja soittimia eri aikakausilta.‭ ‬Erityisesti barokin ajan kielisoittimiin erikoistunut museo ei näytä‭ ‬juuri‭ ‬kiinnostavan muita konserttivieraita.‭ ‬Lisäksemme‭ ‬ainoastaan‭ ‬kaksi ihmistä‭ ‬-‭ ‬elekielestä päätellen miespari‭ ‬-‭ ‬on valinnut tauko-ohjelmakseen museokierroksen rasvaisten viinereiden sijaan.‭ ‬Toinen miehistä tervehtii minua‭ ‬iloisesti.‭ ‬Kestää hetken‭ ‬ennen kuin tajuan,‭ ‬kuka‭ ‬kiharatukkainen mies on.‭ ‬Vaimoni ei olekaan kertonut,‭ ‬että hänen esimiehensä on avoimesti homoseksuaali.‭ ‬Ihmettelen,‭ ‬miten mies edes tunnisti minut.‭ ‬Emme ole nähneet kuin ohimennen‭ ‬muutaman kerran.‭ ‬Läsnäoloni ei näytä miehiä häiritsevän,‭ ‬vaan läheisyyden osoituksia jaellaan puolin ja toisin.‭ ‬Parempi‭ ‬silti‭ ‬näin‭; ‬voisi käydä‭ ‬niinkin,‭ ‬että mies tulisi keskustelemaan kanssani ja utelemaan seuralaisestani.

Heini omaa todella kovanluokan tiedot museon soittimista,‭ ‬joten annan hänelle kaiken tilan kertoa niistä enemmän.‭ ‬En edes ylläty,‭ ‬että hän tietää,‭ ‬missä kaupungissa‭ ‬ja mistä puulajista‭ ‬satoja vuosia vanhan italialaisen viulun kaikukoppa on valmistettu.‭ ‬Kuin huipennukseksi tarinalleen,‭ ‬nainen kertoo vierailleensa Bolognassa rakennuksessa,‭ ‬jossa näitä viuluja on aikoinaan valmistettu.‭ ‬Sekin paikka toimii nykyään museona kulttuuriorientoituneille matkailijoille.‭ 

– Tiedätkö,‭ ‬täällä voisi viettää aikaa vaikka kuinka kauan.‭ ‬Tämä on yksi pienimpiä museoita,‭ ‬joita tiedän,‭ ‬mutta nähtävää on silti niin paljon,‭ ‬Heini tunnelmoi.

‭– ‬Piilotettu aarreaitta.‭ ‬Tästä eivät monet konserteissa kävijät edes tiedä.‭ ‬Viettävät taukoaan ennemmin tuolla alhaalla ruuhkassa.

‭– ‬Tämä‭ ‬halutaan tarkoituksella pitää pienemmän piirin paikkana.‭ ‬Kävijöitä ei ole kuin korkeintaan tuhat vuodessa.‭ ‬Laskepa huviksesi,‭ ‬paljonko se tekee päivää kohti,‭ ‬Heini valistaa.‭ ‬Museo on tietääkseni ollut tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien käytössä aiemmin.‭ ‬Tästä on poikettu vain erikseen sovittaessa.‭ ‬Museon avaaminen kaikille halukkaille ei ole juurikaan lisännyt kävijämääriä.

‭– ‬Palataanko takaisin saliin.‭ ‬Konsertti jatkuu kohta,‭ ‬ehdotan Heinille.‭ ‬– En halua palata tauolta viime hetkellä,‭ ‬koska meinasin jo alussa kertaalleen myöhästyä.

‭– ‬Minun vieressäni parvella on tyhjä paikka.‭ ‬Voit tulla sinne istumaan,‭ ‬jos haluat,‭ ‬Heini vastaa‭ ‬ja hipaisee käsivarttani.‭ ‬Osasin odottaa hänen tarjoustaan yhteisestä konserttielämyksestä tauosta eteenpäin,‭ ‬joten hyväksyn ehdotuksen oitis.‭ ‬Heinin seura on milloin tahansa parempaa kuin kenenkään muun.‭ ‬Kävelemme kerrosten väliset graniittikivestä valmistetut portaat alas.‭ ‬Lasikaiteiden kiinnitys on monesta kohdasta heikentynyt ja kaiteet heiluvat uhkaavasti.‭ ‬Ymmärrän paremmin,‭ ‬miksi istuimen kangaskin oli jätetty korjaamatta.‭ ‬Budjettisyistä johtuen rakennuksen perushuoltotoimista joudutaan tinkimään.‭ ‬Se on sääli,‭ ‬sillä rakennus on iästään huolimatta edelleen varsin toimiva.

Ennen konsertin jatkumista ehdimme vielä keskustella hetken aikaa kirjallisuudesta.‭ ‬Heini kertoo lukeneensa lähes yhdeltä istumalta Vladimir Nabokovin Lumooja-teoksen.‭ ‬Sinnikkään etsimisen jälkeen löytynyt romaanin alkuperäiskielinen painos teki häneen vaikutuksen.‭ ‬En itse hirveästi pidä venäläisestä kirjallisuudesta.‭ ‬Pystyn‭ ‬kuitenkin ymmärtämään,‭ ‬miksi Heini tuntee sitä kohtaan niin suurta kiinnostusta.‭ ‬Hänen venäjänkielen taitonsa on peruja jo lapsuudesta.‭ ‬Naisen sukupuusta löytyy liettualainen haara‭; ‬hänen äidin puoleinen isoisänsä puhui Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan kansalaisena luonnollisesti myös venäjää.‭ ‬Keuhkokuumeen aiheuttamat komplikaatiot veivät hänestä voiton vuonna‭ ‬1988‭ ‬Heinin ollessa vasta‭ ‬6-vuotias.‭ 

Kerron,‭ ‬että sain itse viimein luettua loppuun Umberto Econ Ruusun nimen.‭ ‬Tieto kuulostaa Heinin lukukokemusten rinnalla jotenkin lattealta,‭ ‬vaikka ehdottomasta klassikkoteoksesta puhutaankin.‭ ‬Ernest Hemingwayn romaanit ovat sentään Heinille sen verran tuntemattomampia,‭ ‬että pääsen kehuskelemaan niiden minulle tarjoamilla poikkeuksellisilla tuntemuksilla.‭ ‬En kehtaa valehdella hänelle,‭ ‬joten myönnän lukeneeni Hemingwayn romaaneja ainoastaan suomennoksina.‭ ‬Vaikka olenkin saavuttanut paljon,‭ ‬niin vieraat kielet eivät ole ikinä tarttuneet minuun kiitettävällä tavalla.‭ ‬Sen vuoksi luen kaikki kirjallisuuden klassikotkin mieluummin suomennettuina.‭ 

Nautin toisesta puoliajasta selvästi alkua enemmän enkä vähiten vaihtuneen paikkani ansiosta.‭ ‬Konsertti päättyy ja sali räjähtää aplodeihin.‭ ‬Olen pojastani syystäkin ylpeä.‭ ‬Heinin mielestä hänen soittonsa parani selvästi loppua kohti‭ ‬-‭ ‬poika keskittyi enemmän viuluunsa kuin vaaleahiuksiseen tyttöön.‭ ‬Siirrymme Heinin kanssa aulatiloihin ja jään odottamaan poikani saapumista.‭ ‬Toivon,‭ ‬että pääsisimme lähtemään nopeasti,‭ ‬koska lento kohti Japania odottaa vain‭ ‬joidenkin tuntien‭ ‬päässä.‭ ‬Työnantajani yhteistyökumppanin tarjoama‭ ‬premium-matka‭ ‬katsomaan‭ ‬Formula‭ ‬1-kilpailua on reissu,‭ ‬jota olen odottanut pitkään.‭ ‬Olen saanut seurata paikan päällä suuria urheilutapahtumia kesäolympialaisten avajaisista aina jalkapallon‭ ‬MM-kisojen loppuotteluun.‭ ‬Autourheilun ystävänä Suzukan rata ylittäisi kaikki aiemmat‭ ‬kokemukset.‭ ‬En halua pilata matkan aloitusta liiallisella kiireellä.‭ 

Heini vaihtaa Aleksin kanssa muutaman sanan ja lähdemme sen jälkeen kohti parkkipaikkaa.‭ ‬Porschen tuulilasissa odottaa pysäköintivirhemaksu,‭ ‬jonka taittelen pikkutakkini taskuun.‭ ‬Maksan sen sitten,‭ ‬kun ehdin.‭ ‬Aleksin mentyä autoon sisälle,‭ ‬Heini jatkaa keskustelua kanssani vielä tovin:

‭– ‬Emma lähtee puolentoista viikon päästä isänsä luokse viikonlopuksi.‭ ‬Tuletko käymään silloin‭?

– Tulen.‭ ‬Palaan Japanista‭ ‬ensi viikon puoliväliin mennessä.‭ ‬Lupasin vaimolleni,‭ ‬että menemme sitten sunnuntaina teatteriin,‭ ‬mutta lauantai onnistuu.‭ ‬Sopiiko jos tulen silloin‭?

– Sopii hyvin‭! ‬Emma lähtee jo perjantai-iltana.

‭– ‬Haluatko,‭ ‬että otetaan tälläkin kertaa hotelli‭? ‬Jos valitsemme Kämpin,‭ ‬niin sviitti pitää varata hyvissä ajoin.

‭– ‬Voisitko varata sen varmuuden vuoksi‭? ‬Taloyhtiössämme on parhaillaan äänekkäitä remontintekijöitä,‭ ‬jotka eivät malta pitää edes lauantaisin taukoa.‭ ‬Saisimme olla hotellissa rauhassa,‭ ‬Heini kertoo.‭ ‬Remontista kuultuani olen vain vakuuttuneempi,‭ ‬että varaan‭ ‬joka tapauksessa käyttöömme sviitin.‭ ‬Toivottavasti Mannerheim-sviitti on‭ ‬vielä‭ ‬vapaana.

Emme halaa,‭ ‬sillä välttelemme hellyyden osoituksia julkisilla paikoilla.‭ ‬Niin vaikeaa kuin se välillä onkin.‭ ‬Salainen suhteemme on pysynyt hyvin piilossa ja on tarkoitus pysyä jatkossakin.‭ ‬Heini poistuu takaisin konserttisalin aulaan ja minä‭ ‬kapuan sisälle Porscheeni.‭ ‬Poikani‭ ‬touhuaa jo älypuhelimensa viihdykkeiden parissa,‭ ‬mutta saan hänestä irti joitain kommentteja liittyen äskeiseen konserttiin.‭ ‬Aleksi on varsin maltillinen arvioidessaan itsensä ja muiden onnistumista.‭ ‬Tiedän hänen silti olevan tyytyväinen.‭ ‬Musiikkipainotteiselle yläasteelle hakeutuminen vaikuttaa oikealta ratkaisulta‭; ‬se yhdistettynä Heinin tarjoamaan yksityisopetukseen on paras mahdollinen yhdistelmä.‭ ‬Keskustelumme lopuksi Aleksi mainitsee rekisteröineensä,‭ ‬että istuin tauon jälkeen Heinin seurassa parvella.‭ ‬Poikani sanoo pitävänsä meitä hyvin yhteensopivana parina.‭ 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kovisten venetsialaiset

Veteraani

Hyppääjät